Lyhytvideon hinta: mitä yksi video oikeasti maksaa?

Kun lyhytvideoita ostetaan jatkuvana tuotantona, yhden videon hinta asettuu selvästi matalammaksi kuin kertaostoksessa. Syy on yksinkertainen. Kuvauspäivä on tuotannon selvästi kallein yksittäinen osa, ja kertaostoksessa sen kustannus jakautuu vain yhdelle tai kahdelle videolle. Kun samasta päivästä syntyy kymmenen videota, sama kulu jakautuu kymmeneen osaan. Markkinatasolla yksittäinen video freelancerilta maksaa tyypillisesti 200-500 euroa, mutta se luku kertoo hyvin vähän siitä, mitä jatkuva tuotanto tulee kuukaudessa maksamaan. Videon hinnasta ei siis voi puhua järkevästi ilman kuukausivolyymiä.

Mistä lyhytvideon hinta muodostuu

Lyhytvideotuotanto on kokonaisuus, jossa ideointi, käsikirjoitus, kuvaus ja editointi tehdään samassa putkessa niin, että lopputuloksena on julkaisuvalmis pystyvideo TikTokiin, Reelsiin tai Shortsiin. Nämä neljä työvaihetta käyttäytyvät kustannuksina täysin eri tavalla, ja siinä on koko hinnoittelun ydin.

Ideointi ja käsikirjoitus ovat työtä per video, mutta ne nopeutuvat selvästi, kun brändi, kohderyhmä ja toimivat formaatit ovat jo tuttuja. Kuvaus on kustannus per päivä, ei per video. Kuvaaja, kalusto, siirtymiset, lavastus ja esiintyjien aika maksavat käytännössä saman verran riippumatta siitä, syntyykö päivän aikana kaksi videota vai kaksitoista. Editointi on aidosti per video, mutta sekin halpenee, kun leikkauspohjat, tekstityylit, rytmi ja äänimaailma on kerran ratkaistu. Päälle tulee julkaisu, kuvatekstit ja seuranta, jotka ovat luonteeltaan kiinteä kuukausikulu.

Kun yksi ainoa kuvauspäivä muodostaa suurimman osan laskusta, hinta per video romahtaa sitä mukaa kun päivästä saadaan enemmän materiaalia ulos. Tämä on syy siihen, miksi kokenut tuotanto ei myy yksittäisiä videoita halvalla vaan myy volyymiä.

Kertaostos vai kuukausisopimus

Alla oleva taulukko näyttää, miten kuukausivolyymi vaikuttaa kuvauspäivien määrään ja sitä kautta hintaan per video. Logiikka on sama riippumatta siitä, keneltä tuotannon ostaa.

Kiinnostavin luku ei ole keskihinta vaan rajahinta eli se, mitä seuraava lisävideo tulee maksamaan. Kun volyymi kasvaa kymmenestä kuuteentoista videoon, lisävideot tulevat keskihintaa halvemmiksi, koska toinen kuvauspäivä tuottaa kerralla ison nipun materiaalia ja kiinteät kuukausikulut pysyvät ennallaan. Sama pätee toiseen suuntaan. Malli, johon sisältyvät myös somekuvat, mainosversiot ja maksetun mainonnan hallinta, näyttää videokohtaisesti kalliimmalta, vaikka pelkän videon osuus on siinä käytännössä pienempi kuin puhtaassa videotuotannossa.

Miksi yhden tai kahden videon ostaminen on somessa yleensä huono kauppa

Yksittäinen lyhytvideo on somessa yksi arpalippu. Se voi toimia, mutta yhdestä julkaisusta ei opi mitään sellaista, mitä voisi käyttää seuraavalla kerralla. Ei tiedetä, oliko tulos koukun, aiheen, esiintyjän vai julkaisuajankohdan ansiota, eikä ole vertailukohtaa jolla asian voisi selvittää.

Toinen ongelma on kustannusrakenne. Kun maksat yksittäisestä videosta, maksat kokonaisen kuvauspäivän, ideoinnin ja tuotannon käynnistämisen yhtä lopputulosta kohden. Sama päivä olisi tuottanut kymmenen videota lähes samalla kulurakenteella.

Kolmas on kanavien logiikka. Sekä TikTok että Reels palkitsevat säännöllisyyttä ja määrää, koska jokainen julkaisu on uusi mahdollisuus osua oikeaan yleisöön. Kahdella videolla kuukaudessa ei rakenneta kanavaa, vaan tehdään kaksi koetta ilman jatkoa.

Sanotaan tämä suoraan: jos budjetti riittää vain pariin videoon kuukaudessa, rahat kannattaa yleensä laittaa johonkin muuhun kuin jatkuvan somesisällön yrittämiseen. Puolikas panostus tuottaa tässä lajissa lähes aina nollan.

Milloin yksittäinen video sitten kannattaa

Kertaostos on järkevä silloin, kun videolla on yksi selkeä tehtävä eikä sen ole tarkoituskaan kasvattaa kanavaa. Tällaisia ovat esimerkiksi verkkosivun etusivulle tuleva yritys- tai tuotevideo, yhden tuotelanseerauksen ympärille rakennettu video, messu- tai tapahtumataltiointi, rekrytointi-ilmoitus tai myyntimateriaali, jota käytetään tapaamisissa.

Selvin tapaus on mainosvideo, jonka taakse laitetaan oikea mediabudjetti. Jos videota näytetään maksetulla mainonnalla useiden tuhansien eurojen edestä, tuotannon hinta on murto-osa kokonaisuudesta ja yhteen huolella tehtyyn versioon kannattaa panostaa. Silloin oleellinen kysymys ei ole videon hinta vaan se, kuinka monta mainosversiota samasta materiaalista saadaan testattavaksi. Tästä kirjoitimme tarkemmin sivulla maksettu mainonta yrityksille.

Mihin lyhytvideon hintaa kannattaa verrata

Kuukausihintaa kannattaa verrata kahteen asiaan. Ensimmäinen on oman väen aika. Sisäisesti tehtynä 10 videota kuukaudessa tarkoittaa käytännössä yhtä ihmistä, joka ideoi, kuvaa, editoi, julkaisee ja raportoi. Oma tekijä sivukuluineen maksaa tyypillisesti 3 500-5 000 euroa kuukaudessa, ja päälle tulevat vielä kalusto ja ohjelmistot. Tämä on harvoin halvempaa kuin ulkoistaminen, ja se on aina hitaampaa käynnistää.

Toinen vertailukohta on mediabudjetti. Maksetussa jakelussa realistinen minimi on noin 1 000 euroa kuukaudessa, jotta dataa kertyy tarpeeksi päätöksentekoon. Sisältö on se muuttuja, joka ratkaisee, kuinka kalliiksi näyttökerta tulee. Huono video kalliilla mainosbudjetilla on kalliimpi virhe kuin hyvä video ilman budjettia.

Olemme tuottaneet yli 1 000 videota ja asiakkaidemme sisällöt keräävät noin 7 miljoonaa näyttökertaa kuukaudessa, kuuden kuukauden jaksolla yli 32 miljoonaa. Tuo volyymi ei synny yksittäisistä videoista vaan siitä, että samaa putkea pyöritetään kuukaudesta toiseen ja opitaan matkan varrella. Lisää siitä, miten tuotanto käytännössä toimii, löytyy sivulta lyhytvideot yrityksille.

Jos haluat luvut omaan tapaukseesi

Hinta rakennetaan sisältömäärän, kanavien ja mediabudjetin mukaan. Hinta per video riippuu siis siitä, montako videota tarvitset kuukaudessa, montako kuvauspäivää se vaatii ja käytetäänkö materiaalia myös mainonnassa. Käydään ne läpi puolessa tunnissa ja katsotaan samalla, kannattaako sinun ostaa jatkuvaa tuotantoa lainkaan. Jos ei kannata, sanomme sen suoraan.